Kuvaus
Ilmanlaadunmittari-AA
Ihmiselle on tärkeää millaista ilmaa hengitämme. Sisätiloissa voi ilmetä monia haitallisia kaasuja, joita emme välttämättä maista, haista, näe tai tunne. Joskus huono ilmanlaatu voi ilmetä vain oireina, kuten päänsärky tai pahoinvointi. AA ilmanlaatumittari mittaa monia arvoja. Etenkin tilassa missä olemme pitkiä aikoja, kuten makuuhuone tai kokoustila on syytä tarkkailla ilman laatua.
Ilmanlaatumittari AA:n mittaamat mittaustiedot:
Mittaustiedot
- CO2 hiilidioksiidi
- mittausalue 400-5000PPM
- tunnistusherkkyys 1PPM
- HCHG mittausalue 0-0,6 mg/m3
- TVOC mittausalue 0-2.0 mg/m3
Lämpötila °C
- mittausalue 0-50 °C
- tunnistusherkkyys ±1 °C
Kosteus
- mittausalue 0-99%RH
- tunnistusherkkyys ± 5%RH
Suosituksen terveellisestä ilmasta
CO2 Hiilidioksidi
Ihmisen aineenvaihdunta tuottaa sisäilmaan hiilidioksidia ja muita epäpuhtauksia. Hiilidioksidin määrää sisäilmassa voidaan pitää ihmisestä peräisin olevien sisäilman epäpuhtauksien indikaattorina. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus saattaa kohota suureksi esimerkiksi asuinhuoneiston makuuhuoneessa yön aikana, koulun luokkahuoneessa oppituntien aikana ja päiväkodin lepohuoneessa. Sisäilma tuntuu tällöin tunkkaiselta. Hiilidioksidin suuri pitoisuus sisäilmassa voi aiheuttaa väsymystä, päänsärkyä ja työskentelytehon huononemista.
Sisäilman kohonnut hiilidioksidipitoisuus on osoitus ilmanvaihdon riittämättömyydestä, eikä sille voida ilmoittaa mitään erityistä terveydellistä ohjearvoa. Hiilidioksidi olisi mitattava sisäilmasta, jos sisäilma tuntuu tunkkaiselta tai ilmanvaihdon riittävyyttä on syytä epäillä.
Hiilidioksidin toimenpideraja on 2 100 mg/m3 (1 150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. Kyseinen pitoisuus vastaa ilmanvaihtoa, joka on keskimäärin noin 4 dm3/s henkilöä kohden. Huom. kyseisessä pitoisuudessa hiilidioksidi ei aiheuta terveyshaittaa.
Formaldehydi (HCHO)
Metanaali – puhekielessä formaldehydi – on kemiallinen raaka-aine, jota käytetään monissa teollisuustuotteissa maaleista ja pinnoitteista liimoihin ja sidosaineista säilöntäaineisiin.
Monet formaldehydiä sisältävät materiaalit, kuten puutuotteet, lattiapinnoitteet tai tekstiilit voivat vaikuttaa kaasunmuodostuksen kautta suljettujen sisätilojen hengitysilman saastumiseen kauan aikaa.
Syöpää aiheuttava
Erityisen myrkyllisyyden vuoksi formaldehydi on luokiteltu EU-kemikaaliasetuksessa (CLP) syöpää aiheuttavaksi aineeksi vaaraluokkaan karsinogeenit/kategoria 1B.
Saksan ympäristöviraston arvon mukaan sisätiloissa formaldehydin pitoisuus neliömetriä kohden ei saa ylittää 0,1 mg – edes lyhytaikaisesti!
Orgaaniset yhdisteet TVOC
Sisäilman kaasumaiset orgaaniset yhdisteet ovat todennäköisesti yhteydessä ihmisten kokemiin terveys- ja hajuhaittoihin, jotka ilmenevät mm. päänsärkynä, väsymyksenä ja erityisesti asumisviihtyvyyttä vähentävinä tuntemuksina. Ilmassa samanaikaisesti esiintyvillä useilla yhdisteillä saattaa olla vaikutukseltaan myös toisiaan vahvistava ominaisuus.
Materiaaleista vapautuvista orgaanisista yhdisteistä käytetään nimitystä VOC (= volatile organic compound) ja niiden kokonaispitoisuudesta TVOC (= total volatile organic compound). TVOC-pitoisuutta ei voida käyttää sellaisenaan terveyshaitan arvioinnissa. Toisaalta kohonnut TVOC-pitoisuus (yli 400 µg/m3) on osoitus kemiallisten aineiden epätavallisen suuresta määrästä sisäilmassa, ja lisäselvitykset yksittäisten yhdisteiden tutkimiseksi ovat todennäköisesti tarpeen. Kemiallisten epäpuhtauksien pitoisuudet ovat usein korkeampia uudisrakennuksissa ja korjatuissa rakennuksissa.
Rakenteiden on oltava riittävän kuivia ennen pintamateriaalien asennusta. Kaikki materiaalit eivät kosteissa ja/tai alkalisissa oloissa täytä niille asetettuja vaatimuksia. Seurauksena saattaa olla esim. materiaalien kemiallinen hajoaminen, minkä seurauksena sisäilmaan vapautuu suuriakin pitoisuuksia sellaisia yhdisteitä, joita materiaaleista ei suotuisissa olosuhteissa vapaudu. Tällainen yhdiste on esimerkiksi 2-etyyli-1-heksanoli, joka on yhdistetty myös mm. muovimattoihin, mikrobivaurioihin ja liiman päästöihin. Ympäristöviraston mukaan tiloissa, joissa oleskellaan pitkäaikaisesti, TVOC-arvo ei saa ylittää arvoa 1 – 3 mg/m³.
Lämpötila 20-22°C
Sisäilman suhteellinen kosteus ja vetoisuus
Sisäilman suhteellisen kosteuden tavoiteltava taso lämmityskaudella on 30 – 40 %. Tavoitetasoa korkeampi kosteus lämmityskaudella on yleensä merkki riittämättömästä ilmanvaihdosta.
Ilman suhteellinen kosteus saattaa talviaikana lämmityksen vaikutuksesta laskea tavoitetasoa alhaisemmaksi. Sisäilma saattaa pakkaspäivinä olla kuivaa erityisesti rakennuksissa, joissa on koneellinen, lämmitetty tuloilma. Lämpiminä vuodenaikoina sisäilman suhteellinen kosteus taas saattaa sääolosuhteista johtuen nousta hyvinkin korkeaksi.
Vedon yleisimmät syyt ovat ilmanvaihtoon liittyvät ongelmat: ikkunoiden puutteelliset tiivistykset, rakenteiden ilmavuodot väärän malliset tai väärin sijoitetut tuloilmaventtiilit tai liian suuret ilmavirrat. Liian alhaiset sisäilman tai rakenteiden lämpötilat saattavat myös aiheuttaa vedon tunnetta.
